torstai 30. heinäkuuta 2009

Juu, ei ole tulossa

A plot twist occurs!

Uusi romaani sai jokseenkin yllättävästi kustantajalta osakseen hylsyn sen jälkeen kun koelukijakunta oli ensin kilpaa kehunut uutukaistani. Ihan osuvaa palautetta sain kyllä kustantajalta tarinaan liittyen, mutta en silti ihan käsitä päätöksen takana ollutta logiikkaa. Monessa mielessä uusi kirja olisi ollut huomattavasti parempi ja syvällisempi kuin Aavekomppania. Ilmeisesti kustantaja olisi halunnut enemmän toimintaa ja juonenkäänteitä puhtaan draaman sijaan. No, ainakaan tähän projektiin ei nyt tuhrautunut mitenkään hirvittäviä määriä työtunteja. Jos olisin oikea ammattikirjoittaja, niin olisin luultavasti pahemmin pettynyt - näin harrastelijapohjalta keikkaa heitettäessä kustannussopimus on vain eräänlainen bonus hyvin tehdystä työstä.

En ole onnistunut päättämään mitä tekisin tuon käsikirjoituksen kanssa. Periaatteessa sitä saisi paranneltua ja kasvateltua vielä huomattavastikin tuosta nykyisestä (sain pari uutta hyvää ideaa kun pidimme palaveria erään koelukijan kanssa), mutta se vaatisi koko tarinakaaren täysremontin sekä paljon uutta tekstiä, ja ainakaan tällä hetkellä minulla ei ole pahemmin intoa moisen operaation toteuttamiseen. Juuri nyt elämässäni on edessä kaikkea muuta jännää, kuten kotoa pois muuttaminen ja opiskelujen aloittaminen minulle täysin uudessa kaupungissa (josta en edes tunne ketään entuudestaan). Pistän käsikirjoituksen toistaiseksi pöytälaatikkoon odottamaan ja arvioin sen pelastamiskelpoisuuden joskus myöhemmin. Jos sitten totean laiskuuteni liian vahvaksi, niin pistän käsikirjoituksen ilmaiseksi nettiin ja/tai osallistun sillä johonkin kilpailuun. Tai sitten oikeasti kasvatan sen julkaisukuntoon ja siitä tulee entistäkin parempi. Jää nähtäväksi. Joka tapauksessa pääsette ennenpitkää lukemaan sen jossakin muodossa.

***

Minulle tuli myös sellainen outo tunne, että voisin yrittää jossakin vaiheessa kirjoittaa pari lyhyttä novellia. En painettaviksi, vaan ihan muuten vain ihmisten iloksi. Olen säätänyt näiden romaanihommien ja kustannussopimusten (kaikkien kahden) kanssa jo sen verran monta vuotta, että välillä voisi kirjoittaa jotakin ihan spontaanisti, puhtaasta kirjoittamisen ilosta. Minustahan on nimittäin näköjään tullut hirveä snobi esikoisen julkaisun jälkeen: en ole Aavekomppanian jälkeen kirjoittanut riviäkään sellaista tekstiä, mitä en ole yrittänyt painattaa kansien väliin. Tai no, en ole kyllä kirjoittanut hirveästi edes mitään sellaista mitä OLEN yrittänyt painattaa kansien väliin... Ehkä olen siis vain laiska. Joka tapauksessa voisin taas pitkästä aikaa yrittää kirjoittaa jotakin lyhyttä ja iskevää. Pistän suollokseni tännekin jos/kun saan niitä joskus valmiiksi.

Ensi kertaan!